Kisoista

No niin. Eilen tuli kisailut kisattua. Kyseessä siis ponitallin leikkimieliset harjoituskisat tuntiratsastajille. Ilmoittauduin 60 cm luokkaan Vaavilla.
Saavuin tallille hyvissä ajoin, että ehdin kunnolla perehtyä rataan. Minulla on onneton muisti ja vissiin vähän heikko keskittymiskyky.  Olin kauhuissani, kun totesin, että perusrata oli 7 estettä ja siihen uusinta päälle, eli yhteensä 12  estettä!! Hyvän tähen, en ole eläessäni hypännyt varmaan 6-7 estettä enempää! Mitähän tästäkin tulee....

Marssin radan läpi varmaan viisi kertaa, ja alkoihan se lopulta jäämään mieleen. Uusinnan aloitus oli onneksi sama kuin perusradan. Muutama "oikopaikka" olisi ollut mahdollinen, ja yhtä suunnittelin käyttävänikin, mutta haaveeksi jäi. Se on niin helppoa suunnitella siellä maassa, mutta toteutuspuoli on vähän hakusessa. Perusradasta ei otettu aikaa, vaan uusinnan aika ratkaisi, jos perusrata siis oli puhdas.

Lämmittelyssä spurttailin Vaavin kanssa muutamaan kertaan ja yritin hypyissä etsiä sitä esteistuntaa. Niin kuin jo aikaisemmissa teksteissä käy ilmi, olen aina istunut ehkä liikaa satulassa ja painoa ei ole ollut riittävästi jalustimilla ja jalustimet eivät tahtoneet pysyä jalassa. Eli esteistunnan ajoitus on ollut pielessä, ja on edelleen... Oltaisiin tarvittu varmaan kuitenkin vähän enemmin lämmittelyä, että laukka olisi pyörinyt vielä paremmin radalla

Sitten koitti tädin vuoro. Jo heti liikkeelle lähdössä nousi väärä laukka mutta sain sen heti vaihdettua. Sitten olikin jalustin huonosti, joten sitäkin jouduin vielä hakemaan, ennen kun olin edes ylittänyt lähtölinjaa! Ja ei kun loikkimaan.... Vaikka aina olen sanonut, että Vaavi hyppää läheltä, tämä istunnan "hakeminen" aiheutti sen, että osa hypyistä lähti kaukaa.
Ekan hyppäsi aavistuksen kauempaa kuin normaalisti. Kakkosena okseri ja sen perään 3. pysty jotka meni ihan ok. Sitten nelonen... sitä tankkasin päähäni. Olin aivan varma että sotkeennun jo tuossa kohdassa, mutta muistinpa sittenkin! Siinä lähdin itse hyppyyn taas liian aikaisin.
 5. ja 6. este meni ok. Ystäväni mukaan 6 askelta tulisi siihen väliin, ja niinhän se meni. En tosin tainnut niitä siinä oikeesti laskea.
7. este oli okseri ja perusradan viimeinen. Eli puhtaasti mentiin!
Sitten uusinta perään, ja nyt olisi pitänyt hanuttaa, kun kello lähti käyntiin. Koitin saada vauhtia vähän lisää, mutta ei se oikein helppoa ollut, kun ennen ei ole tottunut hyppäämään kelloa vastaan. Vauhdin yritys kostautu heti ekalla esteellä, hyppy lähti todella kaukaa ja sen takia luisui liian pitkälle. Jos olisin saanut ensimmäisen hypyn onnistumaan paremmin, olisi sijoitukseni ollut yhtä astetta parempi. No kääntyi kuitenkin okserille, mutta isolla tiellä. Okserin jälkeen pysty lähti taas epätavallisen kaukaa. Monelle muulle hevoselle tämä olisi ollut varmaan normaali hyppypaikka.
Sittenpä en tiedäkkään mihin oikein jäin kuppaamaan! Kuvastakin ulkona iät ja ajat :D. Tässä kohtaa olisi ollut mahdollista oikaista, mutta onneksi en yrittänyt. osoittautui nimittäin että aika monella valmennettavallakin ponit kielsi tuohon 11. esteeseen lyhyellä tiellä. Ja totta puhuakseni, en edes ehtinyt miettimään mitään pientä tietä. Sitten vielä esteen ympäri ja viimeinen 12. hyppy. Tässä kohtaa muuten muutama kurvasi tuon esteen toiselta puolelta, pienellä tiellä.
Puhdas rata tuli! Tässä luokassa ei puhtaita tullut kuin 4 ja osallistujia oli sentään pitkälti toista kymmentä! Niin siinä kävi, että täti sijoittui kuulkaa neljänneksi! Kolmannen kanssa meillä ei ollut kuin muutama sadasosa sekunti eroa. Mutta voittajaratsukko veti 10 sekuntia paremmaksi :Mutta se oli selvä, taitava ratsastaja joka on kisannut paljon, seura- ja aluetasolla. Kakkonen joka oli valmennettava, taisi mennä 8 sekuntia paremmin.  Kolmonen oli ystäväni tytär, kisakokemusta kaksi kertaa :). Kyllä me olimme molemmat itsestämme ylpeitä.

Mutta sitten videoon.... ajattelin aluksi että en kehtaa moista täällä julkasta, vaan hehkuttelen vaan puhdasta rataa ja ruusuketta jne jne... no EI!
Pohdiskelin, että tästä päivämäärästä kaksi vuotta taaksepäin, en olisi kuvitellutkaan että ratsastaisin, saatika hyppäisin esteitä, saatika 12 estettä peräjälkeen, saatikka kisassa!! Olkoon vaan leikkimieliset harjoituskisat, tätiratsastajalle ne oli aivan oikeat ;). Siispä päätin, että julkaisen videon, siitäkin huolimatta, että on se aika karmeaa katseltavaa. Tässä se nyt tulee:

Ensinnäkin, ryhtini on aivan surkea. Pieni puolustuksen puheenvuoro on tässä kohtaa kyllä pidettävä: liivi on mulle aivan liian iso ja pullottaa tuolta selästä, ja saa näyttämään istunnan entistä pahemmalta.
Toinen hommeli on että välillä sukeltelen hyppyihin liikaa mukaan, nyt mentiin kuitenkin vain 60 cm rataa. Kolmas juttu nuo kädet!! En ole koskaan ymmärtänyt että mulla on käsien vatkaamis ongelma! Mitä ihmettä mä niillä oikein teen, hakkaan tahtia?? Sen huomaa tuossa uusintaosuudella parhaiten. Meno on kun hidastetussa länkkärissä konsanaan. Ja vielä se KATSE! Esteellä pitäisi katsoa jo seuraavaa estettä, eikä sinne alas niitä puomeja. Tästä olenkin saannut kuulla alvariinsa.

Että semmosta. Olkaa armollisia, täti on hypellyt vasta kuitenkin alle kaksi vuotta ja tässä tosiaan vasta opetellaan. Nyt mennään siinä vaiheessa, että hyppääminen ei enää pelota ja voin alkaa keskittymään siihen tekniikan harjoitteluun. Pitäisi vaan malttaa pysyä matalissa esteissä, vaikka taisin opelle väläyttää, että voitaiskos joskus koittaa 80 cm ratana, sellasena ihan helppona ja yksinkertasena. Ja sen olen päättänyt, että hyppään tänä kesänä Mortilla sen metrisen! Ainakin kerran ihan yksittäisenä esteenä.

Nyt on sitten videota mihin verrata. Katotaan tuossa vaikka kesällä tai syksyllä, jos saan jonkun kuvaamaan, tapahtuuko mitään edistystä. Toivoa sopii...

Summa summarum. Oli ihan huippuhauskaa ja taitava poni paikkasi tädin virheitä. Radalla laukat tais olla oikein joka kerta, sen tämä poni hallitsee.

ps. kertokaa viisaat miten tuon videon saisi bloggeriin suuremmaksi, ja tuo laatukin näyttää muuttuvan kököstä kökkösemmäksi