Maanantaina oli täällä etelä-Suomessa se kaamea hellepäivä. Itse en ole yhtään helleihminen. Toki pidän kesästä ja lämmöstä, mutta lämpötilat saavat mun puolesta jäädä sen maagisen 25 asteen alle.
Työpäivä oli tuskallinen. Olen hukannut kaikki keposemmat farkkucaprit ( lue: yhdet kelvolliset) joita käytän töissä ja lähdin töihin vaaleissa, liian kireissä farkuissa, lahkeet taiteltuina ylös. Virhe! Voin kertoa että asu oli liian hiostava. Ja vaikka hiukseni ovat lyhyet, takana sivulla on pieni häntä, sekin tuntui olevan liikaa. Häntä saapi siis lähteä.
Iltapäivällä keli oli valtavan painostava ja ukkosen ilmaa oli siis tiedossa. Pienen jyrähtelyn jälkeen salama täräytti rautakauppamme takapihalle valotolppaan. Kuului valtava posaus ja kauppa pimeni. Siinä sitten ihmeteltiin tunnin verran ja lopulta koko kauppa oli suljettava ennen aikojaan.
Sillä aikaa kotikulmilla oli alkanut satamaan rakeita. Lähes pingispallon kokoisia. Herra Tee pelkäsi jo autojen puolesta, mutta klommoilta säästyttiin. Yhdellä tuttavalla oli mennyt takaikkuna autosta rikki ilmeisesti rakeiden voimasta. Naapurissa hajosi uusi kasvihuone ja ulkorakennuksen ikkuna. Pirran pirtissä olin jättänyt keittiön ikkunan auki ja sieltä oli kuulemma satanut kuin saavista kaataen sisälle...
Muilta vahingoilta säästyttiin ja ihme kyllä, kaikki tietokoneet yms olivat työpaikallakin ehjiä seuraavana aamuna, kun sähköt oli saatu takaisin.
Tänään piti sataa vettä. Ajattelin, että sepä hyvä, pitääkin siivota sisällä. Huusholli on päässyt siihen kuntoon, että se ei ollutkaan ihan mikään pikku-urakka. Ei tullut vesisadetta ei, mutta siivottava se oli. Siinä samalla selvisi parittomien villasukkien arvoitus. Samasta kätköstä löytyi Remun puruluu, taskulamppu, ristikkolehti, uskokaa tai älkää: pieni klapi, lippalakki ja ties vaikka mitä... Pitäisiköhän siirtää sohvaa vähän useammin.
PIrran pirtissä on toivottoman pieni olkkari ja aivan liian suuri divaanisohva. Kuitenkaan emme kummatkin mahdu sohvalle samaan aikaan, sillä meillähän ei soffalla istuta, vaan löhötään, yleensä läppärin kera. Olen haaveillut rottinkisesta nojatuolista. Rottinkinen on helppo siirtää mutta ovat julmetun hintaisia. Mutta mullapan kävikin tuuri. Löysin FB kirpparilta rottinkituolin ja rahin melkoisen edullisesti. Tässäpä kuvaa löydöstä.
Mutta nyt on lähdettävä ponitallille koulutunnille. Heippa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi rohkeasti