En jaksa nyt kirjoittaa yksityiskohtaisia selostuksia tämän viikon ratsastuksista. Mielentilani on siihen aivan väärä. Pohdinnassa on, miten oppisi käsittelemään hevosta, jota pelkää. Kysymys on siis hevosen hoitamisesta, ei ratsastuksesta. Ratsastaessa tämä kyseinen hevonen on mitä mukavin
Olen melkoisen arka. En kierrä juuri koskaan hevosta karsinassa hännän puolelta, muutamia pomminvarmoja poikkeuksia lukuunottamatta ja nekin harvoin. Minulla ei toistaiseksi ole huonoja kokemuksia, ehkä juuri siksi, että olen varovainen. Ehkä liian varovainen. Pärjään luimivan hevosen kanssa, mutta pääsääntöisesti sidon hevosen kuin hevosen kiinni, kuntoon laitettaessa. Mutta jos minua on useaan otteeseen varoiteltu, että hevonen tosiaan saattaa potkia, olen pulassa. Tarkkailen jatkuvasti korvien asentoa ja en pysty hoitamaan hevosta rennoin ottein. Miten tästä pelosta pääsee irti?
Jokainenhan tietää, että jos pelkää hevosta, peli on menetetty. Hevonen vaistoaa sen välittömästi ja homma hankaloituu entisestään. Pelkäsin alkuaikoina, nyt jo minulle tutuksi tulleita hevosia, jotka todellisuudessa ovat ihan kilttejä, mutta saattoivat olla vähän levottomia karsinassa. Näistä peloista pääsin yli vain tekemällä. Yleensä en uskalla lukita itseäni karsinaan levottoman hevosen kanssa. Helpoin konsti olisi varmaan ottaa hevonen käytävälle hoidettavaksi.
Olisiko paikallaan jättää kokonaan ratsastamatta tällaiset hevoset, koska silloinhan minun ei tarvitse niitä myöskään hoitaa, vai tekeekö harjoitus mestarin? Itse olen sitä mieltä, että tekemällä oppii ja rohkeus kasvaa ajan myötä. Jos jatkuvasti välttelen vähän hankalampien hevosten hoitamista, en pääse peloistani eroon koskaan. Vai toisaalta, "pilaanko" hevosen sillä, että ruokin sen uhittelua ( jota se kuitenkin pääsääntöisesti on) pelkäämällä sitä. Sain asiasta yllättävän mielipiteen ja se jäi vaivaamaan minua. Jos toimin tämän " ohjeistuksen" mukaan, jään paitsi hevosesta, mikä on yksi maailman ihanimmista ratsastettavista. Olo oli kieltämättä pettynyt. Miten ihmeessä sitten voisin oppia rohkeutta? Ja ennen kaikkea, miten saisin hevosen luottamaan minuun?
Seuraavan kerran lähden soitellen sotaan ja muistan hengittää ja toimin arkailematta jos minulle tämä kyseinen ratsu vielä suodaan. Nämä on sarjassamme " hyviä päätöksiä kotisohvalla", jotka on helppo tehdä, mutta tosipaikan tullen vaikea toteuttaa.
Maanantaina olisi tiedossa estetunti, ja pääsen hyppäämään ihanalla Mortilla. Odotan tuntia kuin lapsi joulupukkia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi rohkeasti