maanantai 2. kesäkuuta 2014

merten kuplavolkkari teki tenän

No niin. Perjantaina oli tarkoitus lähteä merelle. Justiinan ruiskupumppu, (tai suutin, tai mikä lie nippeli, liittyy kuitenkin polttoaineeseen) oli lojunut kuukauden päivät diesel huollossa ja viimein pienen painostuksen jälkeen, olimme saaneet sen huollettuna takaisin. Ongelmana oli siis ollut tähän asti, että justiina kävi ja kukkui hyvin, mutta vanhus ei suostunut käynnistymään lämpimänä ja tämähän tietysti saattoi aiheuttaa ongelmia, jos vene sattui sammumaan väärässä paikassa.
No, nyt oli osa huollettu ja kaiken maailman tiivisteitä, remmejä ja  suodattimia muutenkin vaihdettu. Koeajollakin moottori oli toiminut moitteettomasti ja suostunut käynnistymään myös lämpimänä.
Koska tällä hetkellä minulla on töitä joka toinen lauantai, päätimme lähteä ekalle " yön yli reissulle" perjantaina, koska minulla oli nyt lauantaina vapaata ja vaikka keli ei niin aurinkoinen ollutkaan. Tuulta ei sentään ollut juurikaan. Tarkoitus oli rantautua saareen ja viettää yö siellä parkissa, ja ajella sitten lauantaina pois.
Pakkasimme kamppeet mukaan ja nauroimmekin, että ihan kuin oltaisiin lähdössä pidemmällekkin reissulle. Vaikka veneeseen olikin hankittu kaikki tarvittava, rompetta oli silti melkoisesti. Raahasimme veneeseen myös kemiallisen wc:n jonka olin vasta ostanut. Herra Tee nosti vessan etukannelle (joka oli tietysti valmiiksi täytetty vedellä ja kemikaaleilla) ja minä sitten nostin vessan veneeseen. Siinä vaiheessa kun olin laskemassa vessaa veneen lattialle, vessa kippasi ja osui suoraan naamaani. Hampaat tekivät melkoisen vekin ylähuuleen ja huulet turposivat ja veren maku suussa, sananmukaisesti, lähdettiin reissuun. Muistutin perjantai-illan kovasti töröhuulista tukiaisen sisarusta. Onneksi turvotus kuitenkin laski lauantain aikana.
Ajelimme jonkin aikaa, kun yhtäkkiä moottorin kierrokset alkoivat pikkuhiljaa laskea. Ihmeteltiin tätä hetken aikaa ja höllättiin kaasua. Sittenpä moottori sammui kokonaan! Ja ei käyntiin, ei sitten millään! Ajateltiin että sama vanha vika taas ja annettiin moottorin jäähtyä. Mutta ei, ei käynnisty. Herra Tee teki kaikki mitä tehtävissä on. Purki osaa sieltä täältä, kävi läpi letkuja ja sääti sitä sun tätä hanikkaa, mutta moottorivanhus se ei vaan suostunut käynnistymään. Onneksi kone sammui ihan kohtuullisen hyvään paikkaan ja annoimme veneen ajelehtia aikansa, kunnes lähestyimme erään saaren rantaa. Tässä kohtaa heitimme ankkurin veteen. Mikäs sitten neuvoksi? Kaikki tehtävissä oleva oli tehty ja moottori ei edes yrittänyt käynnistyä. Trossin jäseneninä olisimme voineet soittaa apua mutta koska emme olleet kovin kaukana kotisatamasta, päätimme soittaa herra Teen veljelle ja hän tulikin hinaamaan meidät kotilaituriin.
Mieli on ollut matalalla koko viikonlopun. Noinkohan melkein 40 v vanha dieselmoottori on sanonut sopimuksensa lopullisesti irti? Ja nytkö jo... ;) Jäikö kesän veneilykausi näin lyhyeksi, se mitä ollaan koko pitkä talvi odotettu. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon veneeseen on laitettu rahaa kiinni. Veneen hinta ja kaikki varusteet ja tarvikkeet, huollot, nippelit ja nappelit, kallis venepaikka jne jne. Rahaa on palanut.

Sunnuntaina moottori otettiin auki ja kansi ainakin vaikutti ehjältä (luojan kiitos). Kannen tiivistettä epäiltiin myös, mutta sekään ei näyttänyt pahalta. Kansi menee nyt kuitenkin laitettavaksi, koska on nyt otettu auki. Onko vika kuitenkin osassa, joka juuri käytiin huollattamassa ammattiliikkeessä??

Justiinan moottori pitäisi saada kuntoon ja sen pitäisi toimia luotettavasti. Tarkoitus oli lähteä kesälomalla viikon reissulle ja sellaista reissua ei tohdi epäluotettavalla moottorilla tehdä. Nyt vaan sitten toivotaan parasta ja peljätään pahinta. Toivottavasti selkeä vika löytyisi ja kumpa se ei tulisi maksamaan paljon. Ja mitenkäs juhannussuunnitelmat? Meneeköhän nekin uusiksi...

Heppailuasiaa:
Varasin tunnin ponitallille tiistaiksi. Yhtään en tiedä mennäänko koulua vai esteitä. Mutta samapa tuo. Torstaina sitten ystäväni luokse ratsastamaan hänen hevosellaan.

Koko talven olen pysynyt terveenä, lukuunottamatta joulukuussa etelänreissulta saatua vatsapöpöä. Töissä on kiertänyt vaikka minkälaista flunssa-aaltoa, ja kuitenkaan ne eivät ole minuun tarttuneet. Nyt sitten on korva ja kurkku kipeä. Pahalta näyttää... Kaippa sitä on lääkäriin mentävä, jos ei helppaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi rohkeasti