tiistai 10. kesäkuuta 2014

Testissä nuori Vertti

Tänään oli ponitallilla oli "koulutunti", jossa kuitenkin hypättiin lopussa pieniä esteitä. Viime viikolla pääsin siis testaamaan nuorta Sakkea (Perran Chakira, sukupostiin pääsee tästä) ja tänään vuorostaan Verttiä (Perran Verticia, sukupostiin tästä). Verttihän on iki-ihanan Mortin varsa, ja odotukset oli tietysti korkealla. Vertistä on tulossa ihan mukavasti hevosen kokoinen.

Vertti oli tosi kiltti karsinassa, ei yhtään venkoillut eikä näykkinyt ja oli rauhallinen. Etukaviot nousi nätisti, mutta koska olen tällainen arkajalka, en tohtinut takakavioihin mennä, kun en tiennyt miten käyttäytyy. Pyysinkin Satua katsomaan vielä kontit ja koska poni (tai kait tuo hevosen mitoissa kuitenkin on...) käyttäytyi mallikkaasti, tohdin seuraavalla kerralla itse käydä koko "kaviokierroksen".

Päätin mennä ulos taluttelemaan jo vähän ennen tuntia, kun olinkin ajoissa valmis. Talutuskäyttäytyminen ei vielä ollut ihan mallikasta, mutta ei kuitenkaan mahdotonta, vähän malttamatonta... Selkään nousu sujui hyvin, varsinkin, kun jokin aika sitten Vertti on kuulemma malttamattomuuttaan hypellyt heti raville selkään nousun jälkeen. Nyt pysyi melko nätisti paikallaan. Toki oli nousussa vielä kiinnipitäjä.

Käynti oli vähän kiemurtelua ja ravi ei ollenkaan tasaista "morttimaista" menoa. Sakke oli sählä mutta ravissa keskittyi, Vertti sähläsi ravissakin. Pää viuhtoi sinne sun tänne ja vauhti kiihtyi mm. voltilla helposti. Jossain vaiheessa tuntia ope huomasikin, että martingaali puuttuu kokonaan. Satula oli "lainassa" juuri ennen tuntia toisella varsalla ja en tajunnut, että martingaali olisi pitänyt laittaa Vertillekin. No mentiin sitten ilman...

Vertti kuunteli pidättäviä istunta-apuja tosi hyvin. Liiankin hyvin hetkittäin, nimittäin kun tein väärän liikkeen selässä niin polle toppasi :D. Pysähty hienosti sekä käynnistä että ravista ja malttoi olla paikallaan aivan loistavasti! Ei pienintäkään hötkyilyä! Peruutusta en tullut testanneeksi.

Ravipuomit meni ihan mukavasti mutta kun laitoimme ensimmäisen esteen, niin Vertti ei hoksannut koko puomia, vaan ravattiin tyylillä läpi!! Tätiratsastaja nousi kyllä hyppäämään, mutta varsa ei hoksannut, että tässä kohtaa tulisi loikata, vaan ravaili vaan läpi :D. Seuraavalla kerralla jo hyppäsi, ja ihan kivasti hyppäsikin. Varmasti esteloikkaaja tulee, geenithän on kohdallaan! ...siis ponilla, ei niinkään tädillä ;). Jätin laukat suosiolla vähemmälle, (lue: lintsailin) koska jotenkin jännitin taas liikaa, vaikka Vertin laukka kieltämättä vaikutti todella miellyttävältä. Annetaan taitavampien hoitaa laukkahommelit nuorella hevosella, joka vasta opettelee. Toki otimme pieniä laukkapätkiä, ja jos esteen jälkeen homma jatkui luontevasti laukassa, annoin mennä. Jos jäi raville, niin sitten mentiin sitä lajia.

Muutaman kerran vielä lopussa toinen este luikahdettiin joko oikealta, tai vasemmalta ohi (ja tämä oli ihan ratsastajan omaa tyhmyyttä ja kokemattomuutta) mutta loppuun saatin onnistunut pätkä, ravissa, mutta se riitti.

Toki tiedostan sen, että en ole oikea ratsastaja (ainakaan esteharjoituksissa) näin nuorelle, opettelevalle hevoselle. Uskon osaavani työskennellä ihan mukavasti jo käynnissä ja ravissa mutta laukka on itsellänikin hakusessa (saatika esteloikka), mutta kiva oli päästä koittamaan ja Vertillä tahdon ehdottomasti mennä toistekkin. Ehkä syksyllä harjoitellaan vähän itsenäisesti, kun vuokrauskausi alkaa. Mennään sitten sitä käyntiä ja ravia vaikka.

Tänään pääsin  myös hetkeksi seuraamaan yhden vähän "hankalammaksi" osoittautuneen varsan totutusta ratsastajaan. Ollut ratsutettavana mutta ei ole ihan niin helppo tapaus kuin sakke ja vertti. Pätkä oli hyvin lyhyt ja kerran se ratsastajakin nakattiin sieltä alas. Selkään nousu näytti sujuvan aika mukavasti jo, kunhan oli riittävästi herkkupaloja tarjolla ;).

Ostin erään ratsastajan kymppikortista jääneen viimeisen ratsastustunnin edullisesti, joten tällä verukkeella sallin itselleni tällä viikolla toisenkin tunnin ponitallilla. Huomenna päivällä on hyppytunti olen toivonut tietystikin morttia. Satu ehdotti jo ladya, mutta koska laukkaaminen on vielä jotenkin hankalan oloista isolaukkaisella hevosella, jätän hypytkin väliin. Mutta syksyllä kyllä varmasti koitan jotain pieniä.

Onnenperälle laitoin sähköpostia centered riding tunnista. Jos vaikka juhannuksen jälkeisellä viikolla pääsisi.

Ja sitten vielä, onko vinkkejä siihen laukan harjoitteluun?? Jotenkin se homma on jäänyt mulla ihan alkeistasolle. Muutamalla hevosella se tuntuu turvalliselta ja hallitulta, ja siinä onnistun työskentelemään. Hemmon ja Leevinhän kanssa tehtiin väistöjä ja sen sellaisia, vaavillakin onnistuu jonkinsortin kiemurat, mutta kaikki muut hevoset tuntuvat vaikeilta. Vinkkejä vinkkejä kaivataan. Hyviä harjoituksia? Ettei menisi ihan matkusteluksi... Laukanhan oppii toki laukkaamalla, mutta jos jollakin sattuu olemaan kikka kolmosia takataskussa, niin kaikki neuvot otetaan kiitollisena vastaan!

6 kommenttia:

  1. Oli kiva lukea nuorien hevosten ratsastuksesta! Mullakin itellä ehkä alkaa projekti (tasan yks ihminen ratsastanu sitä ja kouluttanu sen perusaskellajit läpi) tai voiko sitä projektiksi sanoa, kokeillaan miten minun käy sen kanssa. Ajatuskin tuntuu kyllä hiton hurjalta, mutta tää hevoshomma vain koukuttaa.

    Muistan ite talvella kun jännitin laukkaamista ihan hulluna! Ratsastin ensimmäiset kuukaudet vain ja ainoastaan ravia ja käyntiä. Pyryn laukasta varoteltiin, ettei oo kauhena hyvä. Ja sillonhan minä en paremmasta tiennytkään... Tässä puolen vuoden aikana hevosen laukka on kehittyny ja oma laukkaamisen pelko on hävinnyt, sen toki oon huomannu, että jos hevonen ei käytä selkäänsä kunnolla, se laukassa istuminen ei ole maailman helpointa. Nykyään tekis mieli vain viillättää eri temmoissa ja koota sen laukkaa vaikka koko tunti! Mutta siis armottomasti harjottelua vain! Mm. minun 'terapia' hevosen kanssa opeltiin se laukkaaminen, eli rentouta ittes, laukattiin mm. yhdellä kädellä sun muuta ja tässä samassa piti harjottaa sitä etulapaan kattomista (josta oon kai maininnutki jossaki kommentissa, puolin tai toisin.) Jotenki näiden muutamien kertojen jälkeen tää homma alko helpottua itellä. Ja muistaa ne vatsalihakset. en nyt tiedä oliko tästä kauheasti apua, mutta näillä keinoilla minä opin alkaa hallita laukkaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerroppa vielä siitä etulapaan katsomisesta, ja yhdellä kädellä laukkaamisesta. Eli mikä niissä on se hyöty :)

      Poista
    2. Pyritään rentouttuaamaan ratsastajaa, ja samalla hallitsemaan keskivartaloa oikealla tavalla, eli vartalon vääränlaisen jännityksen poistaja. Yhdellä kädellä mennessä piti nostaa käsi aivan ylös, tehtii oikeaan ja vasempaan kierrokseen ja aina sisäkäsi ylös. (tämä ilm syystä, että päätäis vähän eroon myös tavastani roikkia sisäohjassa). ja hevosen kääntämiset joutu tekemään vain ja ainoastaa pohkeilla sekä ulko-ohjan avuilla siinä laukassakin. Mutta se sisäohjassa roikkumisesta eroon pääseminen täysin onki sitte vähä pidempi työ... Koska mulla oli laukassa vetää hurjasti sisäohjaa ja tällä estin hevosen liikkumista tietenki ja laukkaaminen tuntu typerältä.

      Ja siinä etulapaan tuijottaessa pyrittiin kans siihen, että hartioiden jännittäminen saatais pois, ja pystysin paremmin hallittemaan sitä sisäohjaa eli en roikkuis siinä. Mitenhän mie tämän osaisin selittää. Mutta aikalailla mulla ne laukkatyöskentelyiden vaikeudet on johtunu siitä, että roikun sisäohjassa ja jännitän ylävartalon ihan totaaliseen kuntoon ja vedin yläselkää vähä niinkö notkolle taakse päin, tajuamatta että jännitän koko leuka ja kaulalihaksiston. Ja kun tämä ylävartolo oli jumissa, niin tästä pikkuhiljaa olin alkanu vääntää myös jalkoja ihan väärään asentoo ja pohkeilla hallitseminenki tuntu tuskaselta, lähinnä siltä, ettei hevonen kuunnellu pohkeita yhtään.

      Poista
    3. ja vielä tuohon edelliseen vielä lisäksi, niissä toinen käsi ilmassa laukoissa laukattiin aluksi vain kenttää ympäri ja minun piti muistaa hengittää. (tämäki oli unohtanu sen jumituksen ja jännityksen vuoksi kokonaan.) Opettaja huusi tahtia kentänlaidalta 'Sisään, ulos,sisään, uloos, sisäään uloooos'. Nää on aika hassuja asioita kun ei niitä välttämättä ite huomaa, ennen kuin tulee oikeasti takapakkia harjottelussa ja syitä ongelmiin on pakko alkaa ettimään.

      Poista
    4. Hei kiitos vinkeistä munkin puolesta! Ja kiva postaus Marika :)

      Poista

Kommentoi rohkeasti