tiistai 8. heinäkuuta 2014

EI NÄIN!

No niin, ponitallilla hyppytunti takana, alla tietysti Mortti. Otin kameran mukaan ja sain erään leiriläisen kuvaamaan hyppyjä. ...ja tunti meni ihan penkin alle!

Mullehan nuo puomit on aina olleet ongelma, ja sen kyllä huomaa, katsokaapa itse videolta, jonka kaikenkin uhalla aion julkaista! En osaa pätkän vertaa arvioida ponnistuspaikkaa, puomille lähestyttäessä ja jätän koko homman "herran haltuun", tai pitäisikö sanoa että tamman haltuun. Jos pikkasenkin olisin osannut "auttaa" pohkeella oikeata hyppypaikkaa, niin hommasta olisi saattanut ehkä tullakkin jotain. Mutta eeeei... täti vaan matkustaa ja antaa hevosen hoitaa homman, ja eihän siitä mitään tullut!
Sarjalle lähestytään koko ajan ihan liian lötkössä laukassa. Jossain kohtaa tulen vähän reippaammalla laukalla esteelle/puomille niin homma luonnistaa vähän jo paremmin. Jumppasarjalla ei juurikaan tullut onnistuneita hyppyjä. Mortti sotkeentui jo takajaloillaan puomeihin yhdessä kohtaa. Pieni radan pätkä meni jo vähän paremmin ja muutenkin kun ei ollut puomeja, vaan esteitä.

Sitten tuo mun asento: se näyttää kaikenkaikkiaan ihan kummalliselta. En ole varma, paljonko liivillä on osuutta asiaan tässä. Näyttääkö se liivin takia oudolta vai istunko tosiaan noin kummallisesti. Kädet viuhtoo jotenkin sivulla, mutta tähän vaikuttaa kyllä liivi. Kainalon ja rinnan välissä on "kulma" jonka ansiosta en saa käsiäni kunnolla kylkiin. Käsivarsiin tulee välillä ihan kunnolliset mustelmat, kun liivi painaa.
...jaaa sitten pohje. Mitä ihmettä mä vatkaan sen pohkeen kanssa. Luulen antavani pohjetta, mutta enempi se näyttää vatkaamiselta, tuossa alussa sen huomaa ravilla.

Lopussa oli taas maastoesteitä ja ilmoitin heti alussa että en aio niitä hypätä, mutta hyppäsinpä sitten kuitenkin! Elikkäs jonkin sortin itsensä ylitys tälläkin tunnilla tuli tehtyä!
Viimeksi homma meni ihan matkusteluksi, kun Mortti ampaisi vauhtiin. Nyt homma sujui jo paremmin. Otin lähtölaukat ja ratsastin vielä voltin, että sain laukan kunnolla haltuun bankettia lähestyttäessä. Vasta banketin jälkeen annoin pollen nelistää vähän vauhdikkaammin rinnettä ylös.

Että sellasta videota. Kommentoida saa ja antaa neuvoja, mutta olkaa armollisia taas tädille ;)
Satun kanssa olikin puhetta, että kun vuokra kausi alkaa niin paljon vaan itsenäistä treeniä puomeilla.

Ja kait maar se uus liivi tarttis hankkia...  suosituksia?

Ja miksi ihmeessä Blogger muuttaa videon tuollaiseksi pikkiriikkiseksi ja laatu menee aivan surkeaksi? Osaako joku neuvoa??

video

Kuvapläjäys mereltä

Justiina on siis vihdoin kunnossa ja käy ja kukkuu todella hienosti. Perjantaina suunnattiin merelle heti,  kun päästiin töistä. Tarkoitus oli ajaa Bromarvin lähelle, Möön saarelle, mutta valitettavasti joku oli ehtinyt ennen meitä. Rannassa pönötti jo yksi vene. Suunnitelma B siis käytäntöön. Vieressä on toinen saari, nimi on muistaaksen Lammassaari, ja kas, sielläkin oli vene. Onneksi oli vielä Lillakrokholmen  jäljellä, ja se oli miehittämätän, joten suuntasimme sinne.  Tällä saarella olemme olleet aikaisemminkin, viime kesänä teltan kanssa.
Rantautuminen sujui melkoisen helposti, ja köydet riittivät lähimpään puuhun, kun yhdistettiin keula ja peräköydet yhdeksi. Täytyykin muistaa ostaa lisää köyttä. Remukin hyppäsi veneestä melko sujuvasti. Ensin steppaili hermostuksissaan "etukannella", mutta lopulta uskaltautui loikkaamaan rantaan. Rempulahan on melko kömpelö ja pelkää mm. portaita, joten hänelle kaikenlainen "korkealta" hyppääminen tuottaa vähän hankaluuksia.
Ilma oli kuin morsian ja ilta oli mitä mukavin. Grillausta, punaviiniä, oleskelua... Melkein kesälomatunnelmat, vaikkei lomaa vielä ollutkaan. Remu ui ihan mahdottomat määrät. Taisi koiruus viettää aikaa enemmin meressä kuin maalla. Ensimmäistäkään keppiä ei tarvinnut heittää, koira uiskenteli ihan itsekseen. Rantaan nouseminen tahtoi toisinaan tuottaa vähän ongelmia, liukkaan kallion vuoksi, mutta aina se sopiva paikka sieltä löytyi.
Yö oli vähän kostea. Märkä koira ja kaksi henkeä pienessä veneessä: ei mitkään ihaantelisimmat olosuhteet, mutta kaasulämppärillä saimme pahimmat kosteudet pois nukkumaan mennessä.
Seuraavana aamuna heräsimme aikaisin ja herra Tee halusi saman tein ajelemaan. Itse oli väsynyt ja otin vielä unet, kun jatkoimme matkaa. Kierrettiin Ulkoluoto ja Ramsö saari. Poikettii Niksaaressa kioskilla hakemassa kahvia ja ulkoiluttamassa Remua.
Myöhään iltapäivällä palasimme kotiin ja loppuilta menikin huilatessa. Ja nahkaa rasvatessa... herra Tee poltti itsensä pahasti. Eipä tajuttu laittaa aurinkorasvaa, vaikka sellaistakin olisi ollut mukana. Merellä aurinko on kyllä niin petollinen!

Tänään onkin sitten pitkästä aikaa estetunti ponitallilla, joten seuraava postaus onkin taas hevosaiheinen :)

Tässäpä vielä kuvapläjäystä viikonlopun reissusta:











PIeni musta piste keskellä kuvaa on Remu.




maanantai 7. heinäkuuta 2014

Mummo rautakaupassa

Meillä käy rautakaupassa, varsinkin kesäisin, asiakkaana eräs vähän iäkkäämpi rouvashenkilö, josta pidän kovasti. Ekana kesänäni hän oli ostanut huvimajan, jonka sisäkaton hän halusi maalata taivaansiniseksi. Värin valinnassa hän luotti naismaalimyyjään, ja hyvähän siitä oli tullut. Tämän jälkeen mummo on yleensä asioinut minun kanssani. Ollaan perehdytty tuhkaimurin käyttöön, eri maaleihin, hän on ostanut minulta kompostorin (vaikka niistä puutarhakamppeista en mitään ymmärräkkään) jne jne.
Tänään mummo tuli ostamaan mm. aitaan maalia ja trimmerin. Jutteli, kun hän oli nuorempi, vasta 80 ( hihhih), hän vielä oli kuurannut aidan puhtaaksi jäkälästä, mutta nyt kun ikää on jo 87, hän antaa nuorempien hoitaa aidan maalauksen :D. Aitaa ei ilmeisestikään ole ihan vallan vähän.
Trimmerin hän joutui uusimaan, kun jonkin sortin mökkitalkkari oli tankannut 4-tahti bensiiniä hänen trimmeriinsä, vaikka olisi pitänyt olla 2-tahti polttoainetta. On se kumma että lähes ysikymppinen mummo on asioista perillä, mutta ei " talkkari". Herää myös kysymys, eikö " talkkari" ollut tarjoutunut korvaamaan rikkoutunutta trimmeriä... Mokoma retale. En ilmaissut mielipidettäni mummolle.
Epäilin jo, että mummo aikoo hoitaa trimmeröinnit tästä lähin itse, ja selostinkin, että tässä kyljessä olevassa tarrassa on käynnistysohjeet. Ilmeisesti nuorempi väki kuitenkin on luvannut hoitaa homman, luojan kiitos.

Mummo kertoi myös, että on hänellä mies, mutta se on vähän jo ulalla (ja naputteli samalla etusormella ohimoaan). Siellä se kuulemma oottaa autossa. Kykenee se kuulemma justiin sen verran, että autolla ajaa (pelottavaa... :o )
Tottahan sitä vielä muutama amppeli ja kompostikuivikkeet piti puutarhaosastolta hakea. Lopuksi lastasin vielä mummolle, ja sille ulalla olevalle papalle, ostokset autoon.
Toivottavasti tulevat tänä kesänä vielä uudestaan. Mummo on aina niin tyytyväinen hyvästä palvelusta ja minäkin pidän mummosta. Mummo on aika hyvin "kartalla". Ei yhtään höperö ja asiat mitkä selostetaan, sikäli hän jotakin kysyy, menee kerta laakista perille.

Minäkin haluan tulla tuollaiseksi mummoksi. En höperöksi. Eikä se pappakaan minusta niin ulalla ollut :D.

Ps. huomatakaa, ei sanaakaan heposista tässä postauksessa ;)

Heips

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Kinkku

Tänään oli ponitallilla siis koulutunti. Tulin maininneeksi lauantaina Sadulle, että haluaisin viimeistään syksyllä koittaa taas pitkästä aikaa Rikseä. Riksehän on yksi näistä mun "haaste hevosista" jota haluaisin oppia ratsastamaan. Rikse on tosi herkkä ja toimii ajatuksesta, mutta... juoksee laukassa aina mun alta.
No sinnehän oli sitten listaan merkitty nimeni kohdalle Rikse. Jotenkin vähän aavistelinkin.

Olin ihan turhan ajoissa tallilla ja koska rikse herkän hipiänsä takia ei oikeen tykkää harjaamisesta hoidin vain "pakollisen" harjauksen nopeasti pois alta. Kaviot putsailin huolella ja lähdin sitten kentälle kiertelemään ja nakkelin samalla pintaan nousseita kiviä pois kentän sivuun. Olen jotenkin fanaattinen kivien " nakkailija". Kentällä on yksi kulma, johon tahtoo nousta aina kiviä pintaan, ja sillon tällön käynkin lapion kanssa heilumassa kyseisessä kulmassa, jos on luppoaikaa :D.
Törmäsin pariin leiriläiseen tallissa ja kyselin, josko jompi kumpi haluaisi vitosen korvausta vastaan kuvata tunnin videolle. Olin ottanut kameran mukaan. Tytöt lupasivat kuvata, ja sen jälkeen ei likkoja sitten enää näkynytkään... Onneksi en maksanut etukäteen :D. Eli videot jäi sitten ottamatta...
Lopulta kun pääsin kentälle Riksen selkään, totesin, että heponen ontuu. Etujalalle ei ottanut painoa juuri yhtään. Satu ehdotti nopeaa hevosen vaihtoa ja lähti talliin katsomaan mikä olisi vapaana. Tarjolle tuli yllättäen Kingi! Kingi on siis tallin oman tytön, Nitan kisahevonen, josta kuvaa näittekin edellisessä postauksessa. Vähän epäröin, pysyykö kingi mun käsissä, mutta on kuulemma paljon helpompi kuin rikse, joten kamppeet päälle ja menoksi!
Olen aina ihaillut kingin pontevaa menoa. Ravi näyttää siltä kuin hevonen liitäisi eteenpäin. Lisäykset on näyttäviä ja koko liikehdintä on upeaa. Uskomatonta, että selästä käsin askellus on kaikkea muuta kuin liitämistä, tai ainakaan se ei todellakaan tunnu siltä! Ravi oli ihan mahdottoman pomppuista. Tätiratsastaja joutui lyhentämään jalustinta useaan otteeseen ja siltikin tuntui, että sama jos sekään olisi sidottu perunasäkki. Pelkästään keventäminen oli täysin tasapainotonta ja kevennys lähti ihan mihin sattuu. Harjoitusravia ei voinut edes kuvitella menevänsä.
Laukka tietysti jännitti taas. Kingi pysyy kyllä hanskassa kaikissa askellajeissa, eikä missään vaiheessa tullut tunnetta, että nyt lähtee lapasesta. Mutta ihan yhtä hankalalta tuntui laukassa istuminen. Välillä katosi jalustin ja eipä ollut putoaminenkaan kaukana :D.
Kingi on todella herkkä. Ohjilla ei tehdä juurikaan mitään. Koko homma hoidetaan istunnalla ja pohkeella. Tehtiin väistöjä ja taivutuksia. Väistöt tuli monesti liian jyrkiksi ja hetkittäin jopa väistettiin perä edellä. Ympyrällä väistätettiin takajalat kulkemaan ulkouralla ( onko tämä nyt sitten avotaivutus?) ja siinäkin helposti lähettiin kulkemaan jyrkästi sivuttain.
Mielenkiintoinen hevonen. Teki juuri sen mitä pyysin, mutta huonon tasapainon vuoksi tuli pyydettyä kaikenlaista, mitä ei ollut tarkoitus :D. Kingi fania minusta ei tule, tasapaino ei kertakaikkiaan siihen riitä, mutta oli kiva koittaa taas " uutta" ratsua. Viime aikoina näitä uusia tuttavuuksia on tullutkin jo aika paljon. Nyt kaipaankin jo tutumpaa hevosta alleni, että voisin oikeasti treenata niitä ongelmakohtia. Tänään kaikki keskittyminen tarvittiin jo pelkästään ravissa keventämiseen.
Kingillähän tosiaan on aika näyttävä askellus ravissa ja testailtiinkin temmon vaihteluita. Lisäyksissä Kingi ampasee siihen malliin, että täti ei meinannut pysyä millään menossa mukana :D.
Uskomatonta, kuinka ratsastuskunto on lopahtanut tässä kesän aikana. Olisiko keväällä tasapaino ollut parempi, sitä en tiedä, mutta vuokrakaudella täytyy ratsastella Moppella, sillä Kingiäkin pomppusemmalla friisiläisellä, josko se tasapaino sieltä lähtisi paranemaan.
Jalat ihan soseena, ja selkä loppu. Raihnanen mikä raihnanen!

Ensiviikolla taas tunnille tiistaina. Yhtään en tiedä mitä tulemaan pitää, mutta sen näkee sitten :)