maanantai 8. syyskuuta 2014

esteitä tupsujalalla

Keskiviikkona oli viikon viimeinen tunti ja sekin oli estettä. Viimeviikolla ollaan siis pelkästään hypätty. Olin toivonut Moppea, koska oikeastaan vaihtoehtoja ei ollut. Mortti oli varattu ja tiistain tunnin jälkeen Ladylla hyppääminen ei innostanut. Moppehan on se friisi, jolle tuo hyppääminen ei ole kovinkaan luontaista. Olen pari kertaa aikaisemminkin koittanut esteitä tällä hevosella, aika kehnoin tuloksin.
Moppe on sellaista hitaasti lämpeävää sorttia. Laukan nosto on hidas ja se on vaikea pitää yllä. Laukassa pitää olla tiukasti hevosen ympärillä ja takapuolen tiukasti penkissä. Täytyy istua ehdottoman pystyssä, jopa nojata taakse, jos meinaa laukan pitää yllä, eikä se silloinkaan ole taattu. Jos askel ei tahdo passata esteelle, pudottaa Moppe juuri ennen estettä raville. Homman vaikeus on siinä, että saa laukan nostettua heti esteen jälkeen uudestaan. Moppen ravihan (varsinkin heti laukan jälkeen) on erittäin vaikea istua.
Moppen hyppy sinänsä ei ole mitenkään hankala. Hyppy on enemmin pituusloikkaa kuin korkeutta. Matalilla esteillä se ei sinänsä haittaa. Raville pudottaminen ennen estettä on melko pehmeä, joten toivoa on pysyä satulassa. Ristilaukka tulee helposti, ja se vasta onkin melkosta vempulaa :).
Harjoiteltiin mm. kahdeksikkoa, jossa keskikohdalla oli yksi este ja jota piti lähestyä hieman vinosti, että sai käännökset tehtyä. No, tämä nyt ei sujunut meiltä kovinkaan mallikkaasti, luisui ulos ja videostakin näkee, että pitää oikeen käydä neuvoja kyselemässä välillä ;). En silti ollut pahoillani, asetin itselleni tavoitteeksi ainoastaan sen, että saisin Moppen laukan ylläpidettyä. Muutamissa harjoituksissa laskettiin askelia ja yritettiin mennä välejä eri laukkamäärillä. Minulla ei rahkeet riitä Moppella tuohon säätämiseen, vaan pyrin ainoastaan pitämään laukkaa yllä.

Olipa haasteellista lähestyä estettä, lähes takakenossa ja siinä sitten vielä ehtiä hyppyyn mukaan. Selässä oli tunne, että tein viisinkertaisen työn, normi hyppytuntiin verrattuna. Kaikki energia ja keskittyminen meni siihen, että sain hevosen liikkumaan. Ystäväni tytär oli kuvaamassa ja en ollut varma, halusinko edes katsoa videota. Niin surkealta meno tuntui selässä. No katsoinhan minä ne videot sitten kuitenkin ja täytyy sanoa, että tietäen, kuinka haastava hevonen moppe on esteillä, ei se nyt niin kamalalta näyttänytkään. Kerran tumpsahdin taas kaulalle, tavallaan. Mutta Moppe kun kulkee pää pystyssä, niin kaula tuli äkkiä vastaan ja ponnahdin takaisin satulaan näpsästi. Moppen selässä istuu niin syvällä "kuopassa"että ei sieltä oikeastaan kovin helpolla edes pääse putoamaan.

Kaiken kaikkiaan saattaisin hypätä mopella useamminkin, jos oppisin sen laukan pitämään kunnolla yllä. Laukka on miellyttävä, ja hyppykin, vaikka ei hää mikään estetykki ole. No eipä ole ratsastajakaan :D.

Yksi suurista haasteista moppen kanssa on myös se käden pitäminen paikallaan. Sitä alkaa todella helposti " pumppaamaan" hevosta eteenpäin ja varsinkin ennen estettä kädet nousee ja leviää. Olen jo hiukan petrannut tässä, mutta ei se meno vielä kovin " siistiä" ole.
Ja niinkuin sanoin, Moppe on hitaasti lämpiävää sorttia. Ihan loppumetreillä herra innoistui jo laukkailemaan paremmin, ja tunnin jälkeen olisi voitu aloittaa se "oikea" hyppytunti :)

Tänään maanantaina menen vaihteeksi Melkkilään koulutunnille ja tiistai ja keskiviikkokin on ponitallilla koulutunteja.

Tämän postauksen tekemiseen on mennyt iät ja ajat, koska videon laataamisessa on ongelmia. Latailen videon taas perästä käsin, jos onnistun.

Tässäpä tämä video nyt sitten vihdoin on: (Kuvaaja: Janina Julin)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi rohkeasti