Esteharjoituksia Sissillä ja Mortilla

Tiistain vietin vapaapäivää ja pääsinkin tallille hyvissä ajoin. Nappasin kameran mukaan ja otin muutamia tarhakuvia siinä joutessani.

Ohjelmassa oli ensin sellainen aloittelevien ratsastajien  puolituntinen ja heti perään pienten este puolituntinen ja sitten varsinainen oma tuntini. Liityin mukaan myös noihin ekoihin tunteihin. Niissä on aina hyvä hioa istuntaa ja sen sellaista. Aina saa jotakin irti!
Päätin tuohon alkuun ottaa alleni Sissin, eli härkää sarvista, ja harjoittelemaan yksinkertaisia, pieniä hyppyjä. Kouluosuus oli antoisa. Huomasin, että mm ravivoltilla painoni siirtyy vähän eteen, ja varsinkin Sissillä sen vaikutus oli heti huomattavissa. Taivus heikkeni ja menosta tuli haparoivaa, sisäpohje ei tahtonut mennä läpi. Korjasin istuntaani enemmin pystyyn ja heti homma parani. Pitääpä kiinnittää huomiota jatkossa tuohon istuntaan erityisesti volteilla. Laukka pyöri tänään mukavammin kuin edellisellä kerralla. Ei tupsahtanut raville, mutta kyllä siinä on minulla vielä opeteltavaa. Jotenkin Sissillä en osaa käyttää ohjia luontevasti. Mortille toimii tuo ulko-ohjan tuki niin hyvin, että eron huomaa sekunnissa. Sissi on jotenkin vähän lyhyt "vetkulakaula" ja en ole päässyt hommaan vielä oikeen sisään, mutta eiköhän se siitä, jahka poni tulee paremmin tutuksi.

Esteillä sitten iski taas se rimakauhu. Esteet oli minikokoisia, mutta minulle oli aivan sama kuin ne olisi ollut metrisiä. Pari ekaa hyppyä ei taaskaan luonnistanut. Ei siinä nyt mihinkään kaulalle lennetty, mutta silti lähdin taas hyppyyn aivan liian aikaisin. Seuraavissa hypyissä Satu sitten sanoi että pidä istunnalla äläkä roiku ohjissa. Anna rento käsi ja rento laukka, ja kas, heti luonnisti premmin, oikeestaan aika hyvin. Eli jään siis roikkumaan ohjiin, kun sissillä on sitä imua esteelle enemmin, mihin olen tottunut. Hypättiin vielä sellasta kolmen esteen minirataa, ja jotenkin se sissin laukka meni huonommaksi. Poni ei oikeen innostunut olemattomista korkeuksista ja piti volttia tehdä välissä, että laukka olisi edes jotenkin pyörinyt.
Olin kyllä helpottunut. Sain monta kelvollista hyppyä aikaiseksi. Minun kelvollinen on siis se, että olin hevosen kanssa samaan aikaan ylittämässä estettä :D.

Tästäpä olikin sitten näppärää jatkaa estetuntia Mortilla. Mentiin taas pieniä, ja yksinkertisia juttuja, koska tunnilla oli mukana nuori Vertti. Tää olikin hyvä tunti. Sain keskittyä ihan vaan tekniikkaan, ja nyt ei tarvinnut jännätä ollenkaan. Huomioin, että hyppään aina tosi juuresta. Ja siinä se mulle sitte välähti. Mortti ja Vaavi on sellaisia hyppyautomaatteja, että minä jätän sen hevosen tavallaan yksin siinä esteellä. Matkustelen vaan kyydissä yli. Molemmat osaa passata niitä askeliaan aika mukavasti itekseen, joten homma jää hevosen harteille aika usein. Ryhdyin laittamaan pohkeet kunnolla kiinni, oikeen ajatuksella, siinä kohtaa kun oikeesti olisi jo joutanut hyppäämään, ja niinhän me saatiin muutama hyppy tulemaan vähän kauempaakin. Siis kyllähän minä olen sen tiennyt, että pohje kiinni kun hypätään, mutta luulen että se on aika usein jäänyt oikeesti tekemättä tai olen tehnyt sen aika huonosti. Hevonen on "osannut ilmankin". Sissillä tämä on tarpeellista, ettei tuu sitä pikkuaskelta siihen juureen, ainakin oletan näin. Se olisi varmaan toiminut Ladyllakin.

Siinä sitä taas nähtiin, miten paljon voi yksinkertaisista asioista saada irti. Ihan perustavaa laatua oleva vika, mikä ois pitäny korjata aikaa sitten. Ehkä niillä viimeaikaisilla onnistuneilla hyppytunneilla, jotka siis menin mortilla, olen tämän tehnytkin jotenkin automaattisesti, mutta muilla olen epävarmuuksissani jäänyt vaan kyytiin ja odottanut mitä tapahtuu, ja eihän siitä mitään hyvää seurannut. Nyt onkin jopa vähän hinku päästä koittamaan Sissillä uudestaan, kunhan homma pysyy matalana ja yksinkertaisena.

Tänään kävin vielä ratsastelemassa mortilla itsenäisesti. Pimeä tuli nopeasti vastaan, ja homma jäi lyhyeksi. Tuossa muodon hakemisessa on kyllä vielä tekemistä. Mortsa hakee eteen alas, mutta todella alas... venuttaa turvan melkeen maahan asti ja siinä vaiheessa en oikeen tiedä mitä pitäisi tehdä. Kyllä se on vaan jollekkin koulutunnille mentävä välillä mortillakin. Nyt on ollut vaan itsenäistä menoa tai estetuntia.Oikeat laukatkaan ei meillä taas sujuneet. Minä en vaan saa siellä selässä oikeeta asentoa ja kroppa ei kierry oikeelle sitten millään, enkä saa polveakaan oikeen irroitettua satulasta. Ehkä pitäs jumpata sitä puolta jotenkin. Sekä hevosen, että varsinkin ratsastajan.

Tässäpä niitä kuvia

Saattaisin maistaa kameraa...

Sakke on maailman uteliain. Kuvia oli mahdoton ottaa tarhan sisäpuolella, kun hää tunkee ihan liki. Olipa kerran ottanu mönkkäristä avaimetkin irti :D

Heeeeei, mä oon yksisarvin.... eiku yksikorvainen 

Lady

...kutkaa

Hihhih 

Rikse. On vissiin mutakylpenyt :D