Olen potenut perjantaista lähtien kovaa flunssaa, juuri sopivasti kun oli kolmen päivän vapaa. Kotona oli eteisrempan jäljiltä kaikki paikat ihan hyrskyn myrskyn ja ajattelin että olisi aikaa keskittyä huuholliin....tai sitten maata sohvan pohjalla potemassa. Niinhän siinä kävi, että perjantai aamulla oli kamala räkätauti päällänsä ja voimat pois, ja viikoloppu meni plörinäksi. Sunnuntainakin olo oli vielä kehno ja ilmoitin töihin huilaavani vielä maanatain kotona.
Maanataina lentsu oli kuitenkin jo hiukan hellittänyt, lähinnä yskä oli nyt tullut kiusaksi, mutta voimat oli palaneet, ja päätin, että ratsastamaan on illalla päästävä, vaikka sitten pää kainalossa! No eihän se fiksua ole, tiedän sen, mutta en vaan saanut pidettyä itseäni kotona. Päätin mennä "vain" yhden tunnin, vaikka podinkin vähän huonoa omaatuntoa, että en ollut mennyt aamulla töihin ja silti sitä illalla reippaillaan hevosen kanssa....
Ohjelmassa oli ilman satulaa tunti. Jotenkin se ei nyt houkutellut ja päätin osallistua tunnille nuorella nelivuotiaalla Sakkella, tosin satulan kanssa. Sakken sukupostiin pääseepi tästä. Sakkellahan olin ratsastanut vain kerran aikaisemmin. Vanhaan postaukseen pääsee tästä.
Tykästyin Sakkeen kovasti, vaikka tuntuikin vähän pieneltä Mortin ja Moppen jälkeen. Sakke on mielletty poniksi, mutta ei ole mitattu ja pohdittiinkin tänään tallissa, että lieneekö hevoskokoa. Sakke on kamalan lyhyt, siis pituussuunnassa. Ja pullea, kasvattanut valtavan repun kesän aikana. Hinteläjalkainen mutta korkeutta lienee jopa yli ponirajan.
Sakke taipuu ja on herkkä avuille. Ravi on miellyttävää mutta säpsähteli kaikenlaisia pieniäkin kolauksia ja heinäpääty oli pelottava, mutta jotenkin tämä poni on niin herttainen. Aina hamuamassa ja nuuskimassa ja tutkimassa. Utelias kuin mikä. Takakavioihin en tohtinut mennä. Satu sanoi että vähän hankala niitten takakonttien kanssa ja koska aristelen muutenkin, niin päätin että eipä opeteta entisestään pahoille tavaoille, vaan jätetään suosiolla väliin. Etujalat nousi nätisti.
Tunnilla leikittiin hippaa ja pelattiin taas kaikenlaista. Itse olisin kieltämättä halunniut keskittyä enemmin perusratsastukseen ja olinkin tyytyväinen kun "putosin" pelistä pois ja sain ratsastella omiani. Noissa peleissä meidän liikkeellelähtö ei ollut kovin nopeaa mutta Sakke kääntyy erittäin pienessä tilassa. Tullut äitiinisä Cleoon ja varisinkin tätiinsä Ponitaan siinä suhteessa.
Tunnin kohokohta oli se, että koitin Sakkella hyppäämistä! Hyppäsin neljä kertaa yksittäisen esteen, ihan matalia ja sepä sujuikin aika luonnekkaasti. Vähän tuo laukka (olipa yllätys...) on taas hakusessa, se on taas kovin toisenlainen kuin esim Mortilla, mutta eiköhän se siitä.
Toivoinkin Sakkea huomiselle koututunnille, että päästään "tositoimiin" ja ehdotin, että osallistuisn jollekkin pienten hyppytunnille joskus harjoittelemaan ihan vaan yksinkertisia hyppyjä. Tulisikohan Sakkesta minulle sopiva hyppyhevenonen? Aika näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi rohkeasti