lauantai 24. lokakuuta 2015

Kingillä miniesteitä

Tässä ollaan nyt Kingin kanssa tutustuttu toisiimme muutamalla tunnilla. Täytyy sanoa että en ole ruunan kanssa vielä tullut ihan sinuiksi, mutta hinku on kova kyllä oppia Kingiä ratsastamaan. Koko heppa on niin erilainen kuin muut tallin hevoset. Ei ehkä ihan tyypillinen ratsastuskoulun tätikuljetin. Kingi on kooltaan aika passeli alleni. Ihan on kunnon hevosen kokoinen, mutta ei jättiläinen.




Koulutunteja ollaan menty muutama ja jopa pyöreän voltin ratsastaminen on ollut välillä vähän vaikeaa. Sehän johtuu huonosta tasapainostani, hevosen korkeasta askeleesta ja käden epävakaudesta. Oikeanlainen tuntuma on myös vielä vähän hakusessa.
Kaikesta huolimatta rohkaistuin koittamaan Kingiä estetunnilla. Uskokaa tai älkää, vaikka kammoan hyppäämistä "uudella hevosella". Osallistuin ensin pienten tunnille, jossa hypättiin siis ihan yksittäisiä minikokoisia esteitä. Jonkun verran kyllä jänskätti, sillä olinhan nähnyt, että Kingi saattaa joskus vetästä melkoisen megaloikan! Tuo hyppypaikka nimenomaan jännittikin alussa ja se välittyy videoltakin, valitettavasti. Muutamaa askelta ennen estettä menen aivan etukyyryyn, kun arvuuttelen, mistähän se hyppy oikein lähtee. Hassun näköistähän pomppimistahan tuo on, mutta laitan videon nyt kuitenkin näkymään... Kaikesta huolimatta. Toivottavasti minulla olisi joskus sitten esittää sitten videon muodossa jotain edistystä, verrattuna tähän.



No sain sitten todeta että Kingillähän on sitä säätövaraa laukassa aika paljon ja ruuna hyppäsi miniesteet ihan läheltä vaikka alussa koko ajan varauduin askelta kauempaa lähtevään hyppyyn. Loppua kohden kuitenkin helpotti, kun totesin että kyllä se siitä loikkaa, mistä on tarkoitus. Se kuitenkin yllätti, että heppa pistääkin kiihdytysvaihteen päälle heti esteen jälkeen, kun taas tyypillinen ratsastuskoulupolle yleensä himmaa. Helposti vetää vielä päätäkin alas joten tätiratsastajan tasapainon horjuminen on taattu!

Osallistuinpa sitten vielä toisellekin estetunnille Kingillä. Tästä ei harmikseni ole videota. Edelleen mentiin minejä, max 50 cm. Tällä kertaa oli jo useampaa estettä hypättävänä. Alussa meillä meni ihan hyvin. Nita oli pitämässä tuntia ja hänhän tuntee toki hevosensa, kuin omat taskut, joten osasi antaa hyviä neuvoja. Kuten sanottu, alussa sujui mutta loppupuolella alkoikin tulla vähän vaikeuksia. Saatin pari vähän isompaa loikkaa aikaiseksi ja sainkin kuulla, että lyhennän laukkaa liikaa. Jos laukka on liian lyhyttä, Kingi saattaa silloin loikata kaukaa. No sehän on loppujen lopuksi ihan loogista. Jos näyttää että menee lähelle niin lyhyestä on vaikea lyhentää. Hevonen ratkaisee siis sen sitten niin, että loikaa kauempaa. Lisäksi onnistun kaarteessa sammuttamaan laukan TÄLLÄKIN HEVOSELLA! On se kyllä kumma.

Lopussa ratsastimme kaarevaa linjaa, jossa oli ensin este, sitten 4 askelta laukkaa, puomi ja taas 4 askelta laukkaa ja este. Tuo puomi hämäsi minua valtavasti! Ekalle esteelle lähestyminen meni aina ihan plörinäksi (koska lyhensin liikaa), sitten minulta hävisi vähän tasapaino, jäin tuijottelemaan sitä kauhistuttavaa puomia  ja eihän siitä sitten mitään tullut. Pari kertaa ajoin viimeisen esteen ohi. Miksi ihmeessä teen niistä puomeista niin hankalia!? Melkein jo pyysin nostamaan senkin pieneksi esteeks, koska jotenkin minun on helpompi  hypätä pieni este, kuin laukata puomin yli. Kuulostaa hullulta, tiedän! Alussa laukkailimme puomien yli ja se meni ihan hyvin. Osasin jopa istua siellä satulassa ilman, että olisin lähtenyt "hyppäämään" puomia, niinkuin usein minulla on tapana. Mutta tuossa linjalla se puomi oli kyllä ihan perkeleestä!

No räpiköitiin se sitten viimeseltään läpi. Näin jälkeen ajateltuna, homma taisi kaatua taas siihen esteen/puomin tuijotteluun. Oikeasti olisi pitänyt katsoa yli esteen ja ratsastaa niitä välejä!
Kovasti odotan, että pääsen koittamaan uudestaan ja jos oikein nyt pinnistäisin, ja malttaisin siinä lähestymisessä olla rento ja istua rauhassa, hääräämättä mitään ylimääräisiä.

Kuvat ja videot Janina Julin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi rohkeasti