torstai 22. syyskuuta 2016

Kevyttä istuntaa ja myötäystä. Kasikymppiin vai puomiluokkaan?

No okei, ei vielä sentään kepparikauppaan tarvii lähteä, vaikka sellaisen jo työpaikkani hevostarvike osastolta valmiiksi katsoinkin, kun sattui yksi olemaan jäljellä..

Sissin kanssa siis loikkatunnilla. Teemana oli kevyt istunta ja myötääminen. Alussa mentiin ihan käynnillä ja ravilla puomeja, jossa harjoiteltiin kevyttä istuntaa. Se on kuulkaa ihan pirun vaikeaa, etenkin käynnissä! Ja ravissakin meinasi keikahtaa minne sattuu. No, sen verran puolustukselle annetaan puheenvuoro, että Sissin satula ei sovi minulle yhtään. Ei niin kertakaikkiaan! Joskus koitettiin muutaman tunnin ihan perus Wintecciä, tädin ahterille sopiva, mutta ei ponille. Eli takaisin siihen ponin omaan satulaan.

Parin harjoitushypyn jälkeen pompittiin sitten jumppasarjaa, jossa oikein keskityttiin siihen kevyeen istuntaan ja tarkkailtiin, että ei oteta ohjista tukea. On muuten aivan kamalaa, kun sitä oikein alkaa miettimällä miettimään. Meinas mennä ihan plörinäksi.

Tämän jälkeen hypättiin yksittäistä estettä, jossa taas lähestyminen esteistunnassa, kunnon myötäyksellä yli. Vietiin homma vielä astetta pidemmälle. Ohjat solmuun ja esteellä kädet irti ohjista ja myötäys ilman ohjia. Ihan mielettömän vaikeaa! Vaistomaisesti kädet lähti nousemaan sivulle. Vähän samalla tavalla kun joskus loikitaan ilman satulaa tunnilla ja levitetään kädet sivulle. Mutta koitappa tehdä kunnon myötäysliike eteen, niin että ohjia ei ole, vaan kuvittelet niiden olevan kädessä. Helpommin sanottu kuin tehty!! Sissi innostui ihan vietävästi kun sai "puolivillinä" painella menemään :D

Sitten oli vuorossa okseri jonka leveyttä (vai onko se pituutta?) kasvatettiin, joten hypystä tuli siis pitkä. Oli kuulkaa ihan 70 cm korkeakin. Oijoi. Tässähähän mennään jo suurissa luokissa :D. No, blogia seuranneet tietää, minkälaista kammoa tässä on podettu moneen otteeseen, kun on lähetty soitellen sotaan ja liian korkeita loikkimaan.
Vähän siinä pohje tuppasi lentämään taakse alastulossa ja paristi jäin tuijottamaan alas puomeja. mutta kaikenkaikkiaan tunnista jäi hyvä fiilis. Ei nimittäin pelottanut. Ei oikeastaan sitten yhtään!

Lopussa tultiin vielä kaarevalla tiellä pysty ja perään se pitkä okseri. Jostain kumman syystä aloin lyhentämään laukkaa ja yritin kummallekin mahduttaa vielä yhden askeleen, mutta Sissi ratkaisi asian hyppäämällä askelta aikaisemmin molemmat ja ihan oikeasta kohtaa poni loikkasikin. Jos itse olisin näihin päässyt kunnolla mukaan, niin olisi tullut oikein sutjakkaat hypyt. Jotenkin itse olisin taas vaan ohjannut ponin ihan juureen. Pah! Jännä tapa mulle on nyt tullut, ja huono sellainen. Alan ihan turhanpäiten nyppimään ennen estettä. Muka säätämään... katinkontit! Kunnon hyvää laukkaa eteenpäin, niin siitä on sitten varaa vaikka tarvittaessa sitten lyhentää. Eikä nyppiä ja häiritä hevosta siinä juuri ennen estettä. Pitääkin oikein keskittyä tähän seuraavalla sissi tunnilla.

Sissi tuntuu nyt muutenkin hyppäävän mukavan varmasti ja epärömättä. Ei yhtään sellainen fiilis että tulisi kielto. Tärkeää tämän ponin kanssa on se, että käsi pysyy hiljaa ennen estettä. Ajatuksen kanssa painan kättä melkein harjaan lähestymisessä, vieläkin...

Alkutunnista oli fiilis että poni ei kertakaikkiaan liiku. Laukka oli nihkeää ja tuntui että joka ikisen askeleen sai ratsastamalla ratsastaa, ja siltikin oli käsijarru päällä. Mutta poni heräsi eloon heti muutaman loikan jälkeen ja loppujen lopuksi oli mukavasti vetoa päällä.



Mutta arvatkaapas mitä!
Meilläpä on tallikisat viikon päästä lauantaina! Ilmoitin itseni Sissin kanssa jälleen 60 luokkaan ja (apua apua) Mortin kanssa 80 luokkaan! Onneksi pääsen Mortilla maanantaina hyppäämään ja katotaan miten ne kasikympit menee.. saattaapi olla että pudotetaan sinne kuuteenkymppiin.

Kevään tallikisoista ei tullut kirjoitettua mitään, mutta kerrottakoon että sissillä hyppäsin silloinkin 60 cm. Perusrata oli ihan ok, mutta uusinnassa sitten homma kaatui liikaan yrittämiseen ja kaksi kieltoa siellä tuli.

Mortin kanssa mentiin 75 luokka. Lähdin radalle asenteella, että ihan niinkuin tunnilla menisin. Avot! Meillä meni ihan hyvin. Joku kaarre siellä tuli väärässä laukassa, mutta kun oli loiva niin annoin mennä. Uusinnassa en lähtenyt pahemmin hanuttamaan, ja vähän sitten jälkeen sapettikin, koska jäin sijoituksesta alle puoli sekuntia. Oisiko sittenkin pitänyt yrittää vähän?

No, saapa nähä onko minusta sitä kasikymppiä hyppäämään, mutta jotenkin ei luonne antaisi periksi mennä 60 luokkaan Mortilla. No maanantaina testataan. Jos tuntuu hankalalta niin mennään sitte vaikka Mertsillä puomiluokkaan. Siellä on avustaja sallittu ;)

ps. Tämän viikon 4 tunnin ratsastuksen jälkeen voin kertoa, että kyllä, istuinluut ovat löytyneet. Saattaisin väittää, että berberi on mustelmilla. En tohdi tarkistaa...



Sissiloikka kevään tätileiriltä.
Ilme kertonee kaiken....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi rohkeasti