Kirjotanpa tähän heti perään pienen postauksen, merkillä "muistelot". Eli olen nyt ratsastanut aika tarkkaan kaksi vuotta. (Tuolta blogin ekoista postauksista voipi lukea tarkemmin historiaa, mutta olen siis perusalkeet opetellut kuitenkin jo lapsena ja ratsastellut vähän itsenäisesti eräällä yksityistallilla, lähinnä käyntiä ja ravia kentällä nuorena). Kopioin tähän muutaman 2012 loppukesästä tehdyn fb tilapäivityksen :D
13.elokuuta 2012:
Tuli sitten varattua ratsastustunti huomiselle . Hevosen selässä en oo käyny ainakaan 15 vuoteen... pitäsköhän käydä pikaseen tekemässä tapiolassa jonkin sortin tapaturmavakuutus
14. elokuuta 2012:
nonii, nyt on sitte tunti ratsastusta takana, 15 v jälkeen... (taitaa olla kyl enempiki aikaa...) Ja voi hyvän tähen, olihan se melkosta rääkkiä! Muut kun oli vähän edistyneempiä mutta täytyy sanoa, että yllättävän hyvin minä siellä pärjäsin. Ainut mitä jätin väliin oli voltit laukalla. Laukalle kuitenkin nostin melko sujuvasti :)). Mutta oli se vaan kivaa! Pakkohan sinne on mennä ensviikolla uudestaan, jos vaan löytyy sopiva ryhmä. Tämänpäiväinen sakki hyppii ensviikolla esteitä, joten se jääpi multa väliin . Auts, on muuten ahteri kipee ja huomenna ei varmaan pääse ees liikkumaan
Näihin kuviin ja tunnelmiin... jos musta ei huomenna kuulu, niin tilatkaa hiab auto nostaa mut ylös sängystä ja varsinkin hilaamaan mut tuolta yläkerrasta alas. Muistelisin että portaiden alas kävely on seuraavana päivänä tuskaa...
15.elokuuta 2012:
no nyt on kuulkaa ratsastusvermeet hankittu....en kyllä yhtään tiiä, onko enää varaa ostaa niitä tunteja Mut jos mä sitte vaan meen sinne kentän laidalle kökkimään uusissa upeissa varusteissani? Onks se sitte sitä tekstiiliurheilua??
20. elokuuta 2012:
Marikan uusi ratsastusharrastus, osa 2 (jos jotakuta kiinnostaa...): Voi hyvän tähen... Kaikki ketkä on joskus ratsastanu, osaa kuvitella tunteen, kun hyppää muutaman päivän tauon jälkeen uudestaan ratsaille... ja ei, jalat ei todellakaan olleet toipuneet edellisestä! Taju meinas lähtee jo siinä vaiheessa, kun yritti noukkia niitä jalustimia kengän kärjillä... Minä onnellisena, kun näin että mulle oli laitettu se upee musta friisiläinen Moppe, mitä olin ihaillu tossa vastapäätä laitumellakin monet kerrat. Mutta kyllä hymy hyyty, kun vihdoin päästii liikkeelle, ees jotenki.... Ei näillä taidoilla, eikä etenkään näillä jalkakivuilla saatu herraa liikkumaan mihinkään, ei sitte mihinkään! Raippa avuks ja jotenkin siinä sitte saatiin ravia jölkötettyä, töin ja tuskin. Siinä sitä sitten oltii, meno oli sen verta pomppusta, ihan kun ois huteralla trampoliinilla istunu Laukasta ei tullu yhtään mitään... Sen kaks askelta kun päästiin, niin heppanen himmas, kun totes vissiin ettei tuosta naisesta ole käskijäksi, eihän se meinaa tuolla selässä ees pysyä. No nyt on sitte jalat siinä mallissa, että hyvä jos pystyy kävelee! ...ja eikä siinä vielä kaikki, keskiviikkona oon lupautunu taas tunnille Saapi varmaan parkua vääntää siellä selässä, jos sinne edes pystyy kiipeemään. Huoh...
29.elokuuta 2012
tää hyppäs tänään elämänsä ensimmäiset esteet Noo... ei se puomi paljoo maasta irti ollu mut oli kuiteski, "hypätä" seki piti
...että semmosia päivityksiä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi rohkeasti